petri.uusikyla(at)frisky.fi +358 40 5777 516

Viisi asiaa, jotka tekevät arvioinnistasi kiinnostavan

Petri Uusikylä

Petri Uusikylä, puheenjohtaja, Suomen Arviointiyhdistys ry

Jos valitsit tämän blogin juuri otsikon perusteella, niin lankesit samaan ansaan kuin tuhannet suomalaiset mediakuluttajat. Klikkijournalismi on huomiotalouden pelottavimpia ilmiöitä siksi, että se pyrkii koukuttamaan lukijan keinolla millä hyvällä. Ilmiö sopii hyvin totuuden jälkeiseen aikaan. Siinä näkyvyyden hankkiminen on journalismia ja, valitettavasti yhä useammin myös, tieteellistä tutkimusta ohjaava ylin periaate. Miten tämä liittyy arviointiin?

Arvioinnin tehtävänä on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa, edistää tilivelvollisuuden toteutumista ja organisaatioiden oppimista toiminnan tuloksia ja vaikutuksia osoittamalla. Huomasitteko, heti kun aloin kirjoittaa arvioinnista, niin kieli muuttui kapulaksi ja todennäköisesti puolet tämän jutun lukemisen aloittaneista lähti keittämään kahvia tai klikkasi näytölleen juuri tullutta twiittiä. Ei ole helppoa yrittää olla asiallinen, totuudenmukainen ja viihdyttävä samaan aikaan. Silti arvioinnin tekijöiden tulisi olla kaikkea tätä, mikäli haluavat saada asiansa julki.

Oikea-aikainen, luotettava ja käyttäjälähtöinen arviointitieto on entistä tärkeämpää aikana jolloin uskomukset, huhut, kohut, hybridikampanjat ja tietoinen julkisen mielipiteen manipulaatio ohjaavat yhteiskunnallista keskustelua. Politiikka ei voi koskaan olla suoraan tieteellisestä tutkimuksesta tai arviointitiedosta johdettua rationaalista päätöksentekoa. Politiikan tekemisestä ohjaavat aina myös yhteiskunnalliset arvot, kansalaisten mielipiteet ja se kuuluisa poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Tästä huolimatta todennäköisyys näyttöön perustuvasta, rationaalisesta päätöksenteosta kasvaa, jos arviointitieto osataan välittää riittävän ymmärrettävässä ja kiinnostavassa muodossa päätöksentekijöille.

Jotta en otsikollani johtaisi sinua tietoisesti harhaan, niin tässä tulevat ne viisi tekijää, joiden avulla arviointitieto pärjää kovassa kilpailussa klikkijournalismin kanssa.

  1. Arvioi yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä. Vain harvoin arvioitsija voi täysin itse vaikuttaa siihen mitä arvioi. Arvioinnin tekijä voi kuitenkin pitkälti määritellä sen, miten kehystää arviointinsa. Puisevaan aiheeseenkin voi aina löytää kiinnostavan näkökulman. Harvoin arvioinnin tilaaja asettuu tässä suhteessa poikkiteloin. ToR-fundamentalismi on onneksi jo taaksejäänyttä aikaa. Vai onko?
  2. Ole rohkea. Ilmaise näkemyksesi ilman neuroottista itsesensuuria. Arvioinnin tekijän ja tilaajan välillä saattaa joskus olla liian kiinteä yhteys. Tämä voi vaikuttaa arvioinnin tekijän kykyyn tai haluun ilmaista perusteltuja huomioita tilaajan reaktion pelossa.  Onneksi arviointikulttuuri Suomessa on jo sen verran kypsää, että myös tilaajalla on halua saada keskustelun tueksi rohkeita näkemyksiä.
  3. Analysoi monipuolisesti. Nuorisotyöttömyydestä voi kirjoittaa puuduttavasti pelkkien tilastojen ja indikaattorien kielellä tai 21-vuotiaan Aleksin työkkärikokemusten kautta. Kiinnostava arviointi osaa liikkua luontevasti systeemi- ja elämismaailman välillä. Arjen kokemukset eivät tee arvioinnista yhtään vähemmän uskottavaa eikä tilastolukujen oivaltava käyttö etäännytä lukijaa.
  4. Kirjoita kiinnostavasti. Tunnen paljon lahjakkaita kirjoittajia, joista tulee kammottavan puisevia ja kliseisiä tekstituubantuottajia heti kun he ottavat evaluaattorihatun päähänsä. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Jos haluaa, että edes joku ohjausryhmän ulkopuolella lukee raporttisi, niin kannattaisi hieman panostaa myös kirjalliseen ilmaisuun. Kauhuskenaario: mieti panos-tuotos –suhdetta, jos työryhmäsi 250 henkilötyöpäivän (ja noin 200 000 euron) arviointi-investointi jää vain viiden ohjausryhmän jäsenen kertalukuun.
  5. Ole itsekriittinen. Yhteiskunnallinen todellisuus on sosiaalisesti konstruoitua. Sama pätee myös esittämiisi arviointitulkintoihin. Tämän vuoksi on äärettömän tärkeää, että arvioinnin tekijä tiedostaa omat lähtökohtansa, ehdollistumansa sekä analyysinsa ja tulkintansa rajoitteet. Se, että avoimesti myönnät nämä päättelyn reunaehdot, ei tee arvioinnista vähemmän uskottavaa. Päinvastoin!
    Edellä mainitusta tuli korostuneesti arvioinnin tekijän tarkistuslista. Monet huomioista pätevät kuitenkin myös arvioinnin tilaajaan. Sitä saa mitä tilaa. Laatikon ulkopuolinen ajattelua on sallittua myös tilaajaorganisaatioiden edustajille.

Suomen arviointiyhdistys on oivallinen (ja turvallinen) foorumi innostavan ja kriittisen arviointikeskustelun käymiseen. Yhdistyksen voimavara on siinä, että sen toiminnassa kohtaavat niin arvioinnin tutkijat, tekijät kuin tilaajapuolen edustajat. Yhdistys järjestää säännöllisesti työpajoja ja keskustelutilaisuuksia arvioinnin ajankohtaisista teemoista. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana lupaan, että tilaisuuksissamme puhaltavat raikkaat tuulet. Tule tuulettamaan kanssamme – arviointitorilla tavataan!

admin

  • Kiitos Petri erittäin hyvästä blogista, jolla on hyvä käynnistää SAYFESin blogituotanto. Olisiko sinulla antaa hyviä esimerkkejä arviointiraporteista, jossa osataan liikkua luontevasti systeemi- ja elämismaailman välillä (kohta 3) ja jossa kirjallinen ilmaisu (kohta 4) olisi erityistä.

  • liisa horelli

    Bravo Petri, upea aloitus. Vaikka kaikilla ei ehkä ole kykyä noihin tavoitteellisiin ominaisuuksiin, niin niihin voi aina pyrkiä

  • Komppaan myös sitä, että evaluoinnin tuloksia voisi esitellä vähän luovemmin. Sen sijaan TORrit ovat kyllä vielä asia, joista yleensä löytyy vähän joustoa (tosin olemme toivottavasti menossa joustavampaan suuntaan). Toisaalta hyvä evaluaattori osaa kyllä olla luova ja samalla tehdä kaiken, mitä TORreissa pyydetään.

Your Turn To Talk

Leave a reply:

Your email address will not be published.