mari.rakkolainen(at)formin.fi +358 50 357 7435

Arvioinnin arvot ja eettiset periaatteet

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) hyväksyi vuonna 2002* yhdistyksen eettiset periaatteet ja suosittaa niiden huomioon ottamista arviointitoiminnan toteuttamisessa.

Suomen Arviointiyhdistyksen arvojen nelikenttä koostuu arviointitoiminnassa läsnä olevista kokonaisuuksista:

  • arvioinnin tekijästä,
  • arvioinnin kohteesta,
  • arvioinnin tekemisen tavoista ja
  • arvioinnin tilaajasta.

 

Kaikkiin kenttiin liittyy vastuita ja oikeuksia, jotka pohjautuvat yhdistyksen arvoihin. Arvokenttien taustalla ovat: oleminen (being), osallistuva vuorovaikutus (interaction), tekeminen (doing) ja omistaminen (having), jotka ovat sidoksissa yhteisöön tai yhteiskunnalliseen kontekstiin.

Arviointitoimintaan liittyvät myönteiset arvot voidaan luokitella neljän otsikon alle: arvoihin, jotka ovat hyväksi arvioitsijalle, arvoihin, jotka ovat hyväksi arvioitavalle, arvoihin, jotka ovat hyväksi arviointityölle sekä arvoihin, jotka ovat hyväksi yhteiskunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

 

Arvioijalla on velvollisuuksia ja oikeuksia koskien omaa itseään, tekemistään ja vuorovaikutteisuuttaan. Arvioinnin tekijän, kohteen ja tekemisen eettinen vastuu on aina myös vastuuta laajemmalle yhteisölle.

Arvioitsijalla on oltava vapaus tietoon ja totuuden tavoitteluun eli totuudenmukaisuus on hänen toimintansa ylin määre. Arvioinnin tilaajalla, yhteisöllä ja yhteiskunnalla on vastuu arviointituloksista ja niiden käytöstä.

Eettisten periaatteiden kokonaisuus on siis ensisijaisesti kuvaus niistä alueista, joiden kohdalla arvioija tehtävissään joutuu olemaan moraalisesti vastuullinen. Se, miten toisen oikeudet ja oikeudenmukainen kohtelu ymmärretään arviointitoiminnassa, on kuvattavissa arvioitavien oikeudenmukaisena kohteluna. Vastavuoroisuus-ajattelun mukaan: samat oikeudet, samat velvollisuudet; vapaus ja hyvinvointi tavoitteina, päämäärinä kaikelle olemiselle ja tekemiselle. Moraalinen vastuullisuus on aina arvioijan valinta.

Arvioinnin etiikka on enemmän kuin vain menetelmien oikeaa käyttöä. Menetelmien oikean käyttö liittyy arvioinnin menettelytapojen osaamiseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Arviointitoiminta on aina yhteistyön tulosta ja siten ainakin välillisesti yhteisöön liittyvää. Arvioinnin kollegiaalinen yhteisö antaa valtuuden arviointiin ja muu yhteisö on se, jonne arvioitsija, arvioitava ja arvioinnin tilaaja sijoittuvat olematta omaehtoisia ja yhteisöstään riippumattomia.

 

*Yhdistys toteutti vuosina 2001-2002 kehittämishankkeen, jonka tuloksena laadittiin arviointitoiminnan eettiset periaatteet. Yhdistyksen hallitus päivitti kokouksessaan 22.1.2019 sisällön.

 

Lisämateriaalia arvioinnin etiikasta:

Atjonen, P. (2007) Hyvä paha arviointi. Helsinki: Tammi.

American Evaluation Association Guiding Principles For Evaluators. Luettavissa täältä.

Define ethical and quality evaluation standards. Luettavissa täältä.

Review of Ethics Principles and Guidance in Evaluation and Research. Luettavissa täältä.

Schwandt, T.A. (2018) Acting together in determining value: A professional ethical responsibility of evaluators. Evaluation, 24 (3), 306–317.