Suomen Arviointiyhdistys tuo esiin arviointien ja arviointitutkimuksen merkitystä
suomalaisessa yhteiskunnassa jakamalla vuosittain Arvin päivänä 31.8. tunnustuksen merkittävästä arviointiteosta tai -julkaisusta. Tunnustus jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.
Ehdotuksia pyydetään touko-kesäkuussa. Valintaraatina toimii Suomen Arviointiyhdistyksen hallitus tai erillinen, hallituksen nimeä ulkopuolinen palkintoraati.
Valintakriteereinä ovat mm.
- vaikutus arviointiosaamisen ja -menetelmien kehittymiseen
- vaikutus arvioinnin tulosten hyödyntämiseen
- vaikutus arvioinnin yhteiskunnalliseen asemaan ja näkyvyyteen
Lue myös SAYFESin toiminnassa pitkään vaikuttaneen Pekka Pesosen blogi Arvin päivän palkinnon taustoista.
Vuoden 2024 Arvin päivän palkinto Sola 2.0 työkalulle ja elämäntyöpalkinto Päivi Atjoselle
Vuoden 2024 Arvin päivän palkinto myönnetään Sola 2.0-työkalulle ja sen kehittäjille Keski-Suomen hyvinvointialue, Sosped Keskus ja UEF (Vaikuttavuuden talo).
Yhteyshenkilö: miikka.vuorinen@sosped.fi
Sola 2.0 laskentatyökalu on STM:n rahoittamassa Sola-hankkeessa (1.5.2022 -31.10.2024) kehitetty työkalu, jonka avulla on tarkoitus seurata “yhteiskunnan sosiaalista laatua” ja arvioida siihen liittyvien ilmiöiden ja toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Keski-Suomen hyvinvointialueen koordinoima Sola-hanke toteutetaan Sosped Keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat lisäksi Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Petäjävesi, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet sekä Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus KOSKE.
Työkalussa on 23 sosiaalista laatua kuvaavaa indikaattoria jaettu neljä ulottuvuuteen: sosiaaliseen osallisuuteen, sosioekonomiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen valtaistumiseen ja yhteiskunnan eheyteen; jokaisella pääindikaattorilla on 20–50 osavaikutusta, joiden avulla on arvottu kustannusta ja säästöpotentiaalia. Osavaikutusten taustalla on tutkimuksia ja selvityksiä, jotka tuovat tietoa pääindikaattoreiden vaikutuksista ja kustannuksista yksilön, läheisten ja yhteisön tasolla. Myös eri toimialojen ja sektorien yhtymäpinnat on hahmoteltu osavaikutusten laskennassa.
Sola 2.0 on ansiokas pyrkimys rakentaa jäsentynyt lähestymistapa laajan, tärkeän ja vaikean arviointikokonaisuuden – sosiaalisen laadun – kokonaisvaltaiseen hallintaan. Työkalu on selvästi kehitetty tarpeeseen ja sitä on sovellettu eri yhteyksissä. Esimerkiksi työkalun avulla lasketut säästö- ja muut vaikutukset ovat selkeä tapa havainnollistaa sosiaalisen kehittämisen kautta saavutettavia hyötyjä. Työkalu on innovatiivinen ja siinä on paljon potentiaalia toimia hyvinvointialueiden johtamisen ja ohjauksen apuna. Ajatuksena on, että Sola-laskentatyökalu on hankkeen lopussa tarjolla avoimesti kaikille Innokylä-sivuston kautta.
Ehdotuksessa olleet kirjaukset kriteerien täyttymisestä:
– Vaikutus arviointiosaamisen ja -menetelmien kehittymiseen: Sola 2.0 työkalu edelleen tarkentaa ja kehittää PROMEQ ja EPTT hankkeissa kehitettyä viitekehystä ja menetelmiä. Sola-hankkeen koulutuksen myötä arviointiosaaminen laajentuu kansallisesti ja kansainvälisesti.
– Vaikutus arvioinnin tulosten hyödyntämiseen: arvioinnin tulosten hyödyntäminen tukee päätösten tekoa kunnan ja hyvinvointialueiden tasolla sekä interventioiden seurannan yhteydessä. Tuloksia voi monipuolisesti käyttää sekä hyvinvointikertomuksen ja -suunnittelun yhteydessä että erilaisten ilmiöiden seurannassa erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä.
– Vaikutus arvioinnin yhteiskunnalliseen asemaan ja näkyvyyteen. Sosiaalisen laadun viitekehys edistää ”hyvän yhteiskunnan” arvoja: tasa-arvo, vapaus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus, ja huomioi yhteiskunnan taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja sosiaaliset pääomat. Yksilöiden elämän laatu on tulos pääomien käytöstä sosiaalisen laadun prosessien avulla. Sosiaalisen laadun arvot heijastuvat ulottuvuuksien kohdalla ja konkretisoivat sosiaalisen osallisuuden, sosioekonomisen turvallisuuden, sosiaalisen valtaistumisen ja yhteiskunnan eheyden indikaattoreiden muodossa.”
Miikka Vuorinen, Sosped Keskus, kuvaaja: Aleksi Kallioja
Miikka Vuorisen blogikirjoitus “Sola-työkalu on yhteisen matkan tulosta” (linkki päivittyy).
Arvin päivän palkinto Elämäntyö – Päivi Atjonen
Elämäntyö -palkinto myönnetään kasvatustieteen professori (emerita 1.1.2024-) Päivi Atjoselle, joka on työskennellyt aktiivisesti arvioinnin tutkijana, opettajana ja täydennyskouluttajana.
Professori Päivi Atjonen on tutkinut opetussuunnitelmia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja pedagogista etiikkaa. Hänen kiinnostuksensa kohteena on ollut perusopetuksen ja yliopistojen oppimisen ja osaamisen arviointi sekä akateeminen tieteellinen vertaisarviointi. Hän käsitteellistää arviointia myös eettisestä näkökulmasta.
Hän on julkaissut kolme tietokirjaa (Hyvä, paha arviointi 2007, Kehittävä arviointi kasvatusalalla 2015 ja Formatiivinen arviointi perusopetuksessa 2022), jotka kaikki ovat olleet teemaltaan pioneereja Suomessa. Hänellä on yhteensä 47 koti- ja kansainvälistä julkaisua, joiden fokuksena on ollut oppimisen ja osaamisen sekä tila- ja teema-arvioinnin kysymykset. Edellä mainittujen lisäksi hänellä on ollut suosittu Youtube-kanava vuodesta 2019 alkaen (”Atjonen puhuu arvioinnista”).
Professori Atjonen on tehnyt tunnetuksi erityisesti kehittävän arvioinnin paradigmaa. Hän on julkaisuissaan avannut käytännönläheisesti, miten tila-, teema- ja ohjelma-arviointi voi olla kehittävää ja edistää osallistamisen, tulevaisuuteen suuntautumisen ja moniarvoisuuden keinoin parempia käytäntöjä erityisesti opetus- ja kasvatusalalla. Vaikka Päivi Atjonen on kehittävän arvioinnin lähestymistavan puolestapuhuja, hän ei esitä ajatuksiaan kritiikittömästi. Hän perustelee, miten kehittävällä arvioinnilla voidaan edistää arviointitulosten hyödyntämistä. Kehittävää arviointia ei kuitenkaan esitetä yhtenäisenä lähestymistapana eikä ainoana oikeana menetelmänä kaikkiin arviointitehtäviin. Hänen käytännöllisen selkeät ja innostavat teoksensa kehittävästä arvioinnista kuuluvatkin sekä aloittelevien että kokeneiden arvioijien työkaluihin. Hänen julkaisunsa soveltuvat oppikirjoiksi myös korkeakouluihin ja kurssiaineistoksi yliopistotasoiseen arviointikoulutukseen.
Päivi Atjonen tunnetaan myös arviointieettisten kysymysten esille tuojana. Hän on pohtinut muun muassa arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja totuudellisuutta sekä ulkoisen arvioinnin autonomiaa. ”Hyvä, paha arviointi” on edelleen ajankohtainen teos, johon usein viitataan arvioijien parissa. Vaikka tämäkin teos tarkastelee arviointia koulumaailmassa, ovat sen ajatukset arviointietiikasta sovellettavissa arviointitoimintaan laajasti.
Hänen vaikutuksensa arviointiosaamiseen Suomessa on ollut ja on edelleen merkittävä – nimenomaan tutkimukseen perustuvaan arviointiosaamisen kehittämiseen. Päivi Atjosen käytännön arviointityötä tukevat julkaisut perustuvat tieteellisesti jäsennettyyn teoriaperustaan ja hänen omiin tutkimuksiinsa. Hän on siten vahvistanut myös arviointitutkimuksen merkitystä Suomessa. Itä-Suomen yliopistossa on hänen johdollaan tarjottu systemaattista ja tiedeperustaista arviointikoulutusta, mitä Suomessa on hyvin vähän tarjolla. Voidaankin ajatella, että myös arvioinnin professionalisoituminen on kehittynyt tämän myötä myös Suomessa.
Päivi Atjonen, kuvaaja: Kari Korhonen
Vuoden 2022 Arvin päivän palkinto The Upright Projectille, elämäntyöpalkinto Jari Stenvallille
Vuoden 2022 Arvin päivän palkinnon saaja on The Upright Project / Upright Oy (Annu Nieminen).
Upright Oy on vuonna 2017 perustettu kasvuyritys ja Euroopan johtava vaikuttavuusdatan tuottaja. Se on kehittänyt yritysten liiketoiminnan nettovaikutusten eli vastuullisuuden kvantifiointiin liittyvän työkalun. Uprightin nettovaikutusmalllissa vaikutuksia tarkastellaan plus-miinus -akselilla neljässä kategoriassa: ympäristö, terveys, yhteiskunta ja tieto. Palvelu on suunnattu kuluttajille, yrityksille ja sijoittajille.
Raati perusteli Arvin päivän palkintoa seuraavasti:
- Kehitetty yritysten liiketoiminnan nettovaikutusten (ympäristö, terveys, yhteiskunta, ja tieto) kvantifiointiin liittyvä arviointimalli on raikas ja innovatiivinen.
- Esikuva ja pioneeri, joka valjastaa nykyteknologian arviointitiedon käyttöön palvelemaa myös ympäröivää yhteiskuntaa.
- Jo alkuvaiheessa työkalu on osoittanut valtavaa potentiaalia kansainvälisesti levitettäväksi menetelmäksi.
Hallintotieteen professori Jari Stenvallin arvioinnin kädenjälki on näkynyt erityisesti kuntauudistuksia, sote-uudistusta ja muita julkisen sektorin reformeja koskevissa arvioinneissa vuosikymmeniä ja näkyy edelleen vahvasti viimeaikaisissa keskeisissä arviointiselvityksissä. Hän on arvioinneissaan tarttunut ajankohtaisiin teemoihin pohjustaen samalla tulevaisuuden suuntaviivoja. Stenvallin asiantuntijuus arvioinnin saralla on korostunut lähiaikoina erityisesti koronatoimien onnistumista ja johtamista koskevissa arvioinneissa. Arvioinnit ovat merkittävällä tavalla edistäneet sitä, että arvioinnin tuloksia on myös hyödynnetty sellaisissa päätöksenteoissa, joilla on merkittävä vaikutus Suomen yhteiskunnan toimintojen parantamisessa.
Vuoden 2021 Arvin päivän palkinto Karville ja elämäntyöpalkinto Liisa Horellille
Arvin päivän palkinnon 2021 saaja on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI (FINEEC), joka on onnistunut menestyksekkäästi luomaan yhtenäistä koulutuksen arviointikulttuuria, joilla edistetään suomalaisen koulutuksen keskeisiä arvoja ja taataan koulutuksen korkea laatu. Karvi on pystynyt luomaan innovatiivisia kansallisia arviointijärjestelmiä, joista esimerkkinä mm. perusopetuksen oppimistulosten arviointi, ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi ja korkeakoulujen auditoinnit. Karvi kehittää kansallisten arviointien hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä jatkuvasti dialogissa arviointitiedon tuottajien, käyttäjien ja päätöksentekijöiden kanssa.
Karvilla on ollut myös omaa toimialaansa laajempi rooli suomalaisen arviointialan kehittymisessä aktiivisena toimijana alan verkostoissa ja aktiivisena arviointia koskevaan keskusteluun osallistujana. Karvi on myös korona-pandemian aikana tuottanut lukuisia arviointeja, joita on voinut hyödyntää jo pandemian aikana koulutuksen ohjauksessa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Elämäntyöpalkinnon sai Aalto -yliopiston dosentti Liisa Horelli, joka on vuosikymmeniä työskennellyt erittäin aktiivisesti arvioinnin edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän on tehnyt väsymätöntä työtä nostaakseen esiin arviointiedon merkitystä poliittisen päätöksenteon tukena. Hän on taustaltaan uraauurtava ympäristöpsykologi, joka arvioinnin kentällä on ollut kiinnostunut arvioinnin tiedon hyödyntämisen ohella arvioinnin osallistavuudesta ja sukupuolen merkityksestä. Oman erityisalansa lisäksi Liisa Horellilla on ollut äärimmäisen tärkeä rooli poikkihallinnollisen arviointiyhteisön rakentamisessa Suomessa. Lisäksi hän toimi European Evaluation Societyn hallituksen jäsenenä.
Vuoden 2020 Arvin päivän palkinto Museovirastolle ja kunniamaininta koulutuksen arvioinnin työvälineelle
Kuva: Museovirasto
Museoviraston itse- ja vertaisarviointiin pohjautuvassa arviointimallissa on hyödynnetty taustalla laatujohtamisen järjestelmiä, mutta kehitetty niitä erityisesti museotyötä palvelevaksi ja puhuttelevaksi. Positiivista on myös tiedon avoimuus ja jakaminen museoiden kesken sekä vahva kehittämisorientaatio.
Mallin käyttäjälähtöisyys ja avoimuus sekä käytännössä osoitettu kiinnostus, myös kansainvälisesti, kertoo edelläkävijyydestä museokentällä. Arviointia hyödynnetään systemaattisesti osana kehittämistyötä kulttuurialan organisaatiossa.
Museoviraston arviointimalli kattaa runsaasti eri näkökulmia ja mm. muutostrendien tarkastelun ja analysoimisen oman toiminnan näkökulmasta. Arvioinnin kehittämisorientaatio vahvistaa museoiden yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta tulevaisuudessa.
Arviointimallia hyödynnetään, kehitetään ja levitetään edelleen Museoviraston käynnissä olevassa, EU-hankkeessa ’Museums of Impact’. Tavoitteena on eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettävän arviointiviitekehyksen skaalaus eri museoille.
Arviointimalliin pääsee tutustumaan Museoviraston sivuilla osoitteessa www.museoarviointi.fi.
Kuvassa Najat Ouakrim-Soivio
Kuva: Veikko Somerpuro
Kunniamaininnan ansaitsi koulutuksen arvioinnin työväline, joka on Najat Ouakrim-Soivion ja Anne Rongaksen kehittä. Työväline tukee muun muassa korteilla ja suunnittelupohjilla käytännön arviointityötä kouluissa. Sovellus on käyttäjälähtöinen ja kohdistuu yhteiskunnan kannalta tärkeään aiheeseen.
Kuvassa Anne Rongas
Kuva: Henrik Forsgård
Vuoden 2019 Arvin päivän palkinto Polku2030 -hankkeen arviointitiimille
Kuvassa vasemmalta oikealle Hanna Salo (Syke), Annukka Berg (Syke), Satu Lähteenoja (Demos), Kaisa Korhonen-Kurki (HY) ja Matti Ylönen (HY) Kuva: Petra Mikkolainen
Polku2030 arvioinnissa kehitettiin politiikka-arviointien toteutustapaa hyödyntämällä monipuolisesti ja osallistavasti kehittävän arvioinnin metodeja. Polku2030 -hankkeen arviointiasetelma oli rohkea ja loi hyvää pohjaa tuleville arvioinneille. Evaluointi vahvisti myös yhteiskuntakeskustelun tietopohjaa ja antoi hyödyllisiä syötteitä hallitusohjelman painopisteiden valintaan. Arvioinnista saatuja oppeja ja kokemuksia on lisäksi levitetty aktiivisesti ja arviointi on saanut myös kansainvälistä huomiota. Kyseessä on muutenkin ajankohtainen ja tärkeä, joskin myös äärimmäisen haastava aihe. Suomi on lisäksi ensimmäinen maa, jossa kyseinen arviointi toteutettiin, eikä valmiita esimerkkejä soveltuvasta arviointitavasta ollut tiimin hyödynnettävissä.
Polku2030 arviointitiimi:
Demos Helsingistä Satu Lähteenoja, Tyyra Linko ja Kirsi-Marja Lonkila
Suomen ympäristökeskuksesta Annukka Berg, Jari Lyytinmäki, Eeva Furman ja Hanna Salo
HELSUS, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutista Kaisa Korhonen-Kurki, Matti Ylönen, Paula Schönach, Anna Salmivaara ja Ira Suutarinen
Ulkoisina asiantuntijoina Guido Schmidt-Traub (SDSN, Sustainable development Solutions Network) sekä Åsa Persson ja Nina Weitz (SEI, Stockholm Environment Institute)
Polku 2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiraportti
Kohti arviointia 2.0 -tilaisuudessa aiheesta pidetyn esityksen materiaali
Vuoden 2018 Arvin päivän palkinto Jyrki Pulkkiselle ja Eveliina Saarelle
Eveliina Saari ja Jyrki Pulkkinen
Kuvassa SAYFESin puheenjohtaja Petri Uusikylä ja Jyrki Pulkkinen
Jyrki Pulkkinen on kehittänyt ja edistänyt arviointikulttuuria ulkoministeriössä pitkäjänteisesti. Hän on erityisesti edistänyt arviointitiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, vahvistanut arviointipoliittisia ja -strategisia lähestymistapoja valtionhallinnossa (erityisesti kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä), kohottanut arvioinnin laatua ja korostanut arvioinnin laatuvaatimuksia sekä UM:ssa että kansallisesti esimerkillisesti yli hallintokuntien rajojen. Jyrki on uudistaja ja valmis kokeilemaan uutta pelkäämättä epäonnistumisia. Lisäksi hän ajaa rohkeasti asioita eteenpäin myös vastatuulessa, jota väistämättä esiintyy arvioinneista puhuttaessa. Jyrkin työskentelytapa on arvostava ja kannustava. UM:n sisältä arviointikulttuurin edistämisestä on tullut positiivista palautetta, ja se näkyy käytännössäkin evaluointitiedon hyödyntämisenä päätöksenteossa ja kehitysyhteistyön ja -politiikan uudistusprosesseissa.
Jyrki on myös vahvistanut arviointiyhteistyötä ja yhteisevaluointeja Suomessa yli eri hallinnonalojen. Jyrkin osaamista ja toimintaa arvostetaan kansainvälisessä evaluointiyhteisössä, mistä merkkinä ovat kutsut seminaareihin ja julkaisuihin. Hän onkin nyt siirtymässä kansainvälisiin tehtäviin ja varmasti vie arvioinnin osaksi johtamaansa toimintaa ja vahvistaa arviointinäkemystä ja arviointien käyttöä edelleen.
Eveliina Saari toimii Työterveyslaitoksella johtavana tutkijana. Hänen panostuksensa Kokeilut käytäntöön -työkirjan toteuttamisessa sekä tiedotus- ja levittämistyössä on ollut ansiokasta. Kokeilut käytäntöön -työkirjassa on onnistuttu popularisoimaan vahvalle teoreettiselle pohjalle rakentuvaa arviointi- ja kehittämistietoa käytännönläheiseksi, helposti lähestyttäväksi menetelmäksi. Työkirjan teoreettinen osuus pohjautuu viime vuoden palkinnon saajan VTT:n vanhemman asiantuntijan Kirsi Hyytisen väitöskirjaan. Saari on ansioituneesti yhteistyössä Hyytisen kanssa nivonut yhteen teoreettisen tiedon ja KUMOUS-hankkeessa toteutetun arviointiprosessin ja tuottanut arviointiin sovellettavan työkirjan.
Eveliinan työpanos työkirjan kehittelyssä on ollut keskeinen, ja hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä käytännönläheisen kehittävän arvioinnin aiheiden parissa. Työkirjan osalta huomionarvoista on muun muassa Eveliinan panos menetelmän levittämiseen ja markkinointiin: vaikka tutkija-, arvioija-ja kehittäjäpiireissä luotaisiin miten hyviä työkaluja tahansa, ne eivät leviä laajempaan käyttöön ilman aktiivista levitystyötä. Eveliina on esitellyt laaja-alaista ihmislähtöistä arviointimallia eri toimijaverkostoille ja sitä on levitetty maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Kyse on näin ollen arviointiosaamisen leviämisen, arviointitietoisuuden ja arvioinnin arvostuksen eteen tehdystä uraauurtavasta työstä. Työkirja on kaikkien saatavilla verkossa, mikä edistää sen tavoitettavuutta. Laaja-alainen ihmislähtöinen arviointimenetelmä ja Kokeilut käytäntöön -työkirja on tuotettu Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä (KUMOUS) -hankkeessa. Hankekonsortion muodostavat Työterveyslaitos, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. http://www.digikumous.fi/
Vuoden 2017 Arvin päivän palkinto Kirsi Hyytiselle
Kirsi Hyytinen
TkT Kirsi Hyytinen on tutkinut 30.1.2017 tarkistetussa väitöskirjassaan Supporting Service innovation via Evaluation: a future oriented, systemic and multi-actor approach arviointia innovaatioiden tukena. Hän on kehittänyt lähestymistavan, jossa arviointiin integroidaan ennakointia, systeemidynaamista mallinnusta ja toimijoiden osallistamista tukevia toimintatapoja. Lähestymistapaa on pystytty hyödyntämään käytännön arviointityössä ja näin parantamaan innovaatioita ja yhteiskunnan uudistumista tukevan päätöksenteon tietopohjaa.
