puheenjohtaja(at)sayfes.fi +358 50 357 7435

Arvin päivän palkinto

Suomen Arviointiyhdistys tuo esiin arviointien ja arviointitutkimuksen merkitystä
suomalaisessa yhteiskunnassa jakamalla vuosittain Arvin päivänä 31.8. tunnustuksen merkittävästä arviointiteosta tai -julkaisusta. Tunnustus jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Ehdotuksia pyydetään touko-kesäkuussa. Valintaraatina toimii Suomen Arviointiyhdistyksen hallitus tai erillinen, hallituksen nimeä ulkopuolinen palkintoraati.

Valintakriteereinä ovat mm.

  • vaikutus arviointiosaamisen ja -menetelmien kehittymiseen
  • vaikutus arvioinnin tulosten hyödyntämiseen
  • vaikutus arvioinnin yhteiskunnalliseen asemaan ja näkyvyyteen

Lue myös SAYFESin toiminnassa pitkään vaikuttaneen Pekka Pesosen blogi Arvin päivän palkinnon taustoista.

Vuoden 2021 Arvin päivän palkinto Karville ja elämäntyöpalkinto Liisa Horellille

KarviArvin päivän palkinnon 2021 saaja on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI (FINEEC), joka on onnistunut menestyksekkäästi luomaan yhtenäistä koulutuksen arviointikulttuuria, joilla edistetään suomalaisen koulutuksen keskeisiä arvoja ja taataan koulutuksen korkea laatu. Karvi on pystynyt luomaan innovatiivisia kansallisia arviointijärjestelmiä, joista esimerkkinä mm. perusopetuksen oppimistulosten arviointi, ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi ja korkeakoulujen auditoinnit. Karvi kehittää kansallisten arviointien hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä jatkuvasti dialogissa arviointitiedon tuottajien, käyttäjien ja päätöksentekijöiden kanssa.

 

Karvilla on ollut myös omaa toimialaansa laajempi rooli suomalaisen arviointialan kehittymisessä aktiivisena toimijana alan verkostoissa ja aktiivisena arviointia koskevaan keskusteluun osallistujana. Karvi on myös korona-pandemian aikana tuottanut lukuisia arviointeja, joita on voinut hyödyntää jo pandemian aikana koulutuksen ohjauksessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Liisa HorelliElämäntyöpalkinnon sai Aalto -yliopiston dosentti Liisa Horelli, joka on vuosikymmeniä työskennellyt erittäin aktiivisesti arvioinnin edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän on tehnyt väsymätöntä työtä nostaakseen esiin arviointiedon merkitystä poliittisen päätöksenteon tukena. Hän on taustaltaan uraauurtava ympäristöpsykologi, joka arvioinnin kentällä on ollut kiinnostunut arvioinnin tiedon hyödyntämisen ohella arvioinnin osallistavuudesta ja sukupuolen merkityksestä. Oman erityisalansa lisäksi Liisa Horellilla on ollut äärimmäisen tärkeä rooli poikkihallinnollisen arviointiyhteisön rakentamisessa Suomessa. Lisäksi hän toimi European Evaluation Societyn hallituksen jäsenenä.

Vuoden 2020 Arvin päivän palkinto Museovirastolle ja kunniamaininta koulutuksen arvioinnin työvälineelle

Kuva: Museovirasto

Museoviraston itse- ja vertaisarviointiin pohjautuvassa arviointimallissa on hyödynnetty taustalla laatujohtamisen järjestelmiä, mutta kehitetty niitä erityisesti museotyötä palvelevaksi ja puhuttelevaksi. Positiivista on myös tiedon avoimuus ja jakaminen museoiden kesken sekä vahva kehittämisorientaatio.

Mallin käyttäjälähtöisyys ja avoimuus sekä käytännössä osoitettu kiinnostus, myös kansainvälisesti, kertoo edelläkävijyydestä museokentällä. Arviointia hyödynnetään systemaattisesti osana kehittämistyötä kulttuurialan organisaatiossa.

Museoviraston arviointimalli kattaa runsaasti eri näkökulmia ja mm. muutostrendien tarkastelun ja analysoimisen oman toiminnan näkökulmasta. Arvioinnin kehittämisorientaatio vahvistaa museoiden yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta tulevaisuudessa.

Arviointimallia hyödynnetään, kehitetään ja levitetään edelleen Museoviraston käynnissä olevassa, EU-hankkeessa ’Museums of Impact’. Tavoitteena on eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettävän arviointiviitekehyksen skaalaus eri museoille.

Arviointimalliin pääsee tutustumaan Museoviraston sivuilla osoitteessa www.museoarviointi.fi.

 

Kuvassa Najat Ouakrim-Soivio
Kuva: Veikko Somerpuro

Kunniamaininnan ansaitsi koulutuksen arvioinnin työväline, joka on Najat Ouakrim-Soivion ja Anne Rongaksen kehittä. Työväline tukee muun muassa korteilla ja suunnittelupohjilla käytännön arviointityötä kouluissa. Sovellus on käyttäjälähtöinen ja kohdistuu yhteiskunnan kannalta tärkeään aiheeseen.

Kuvassa Anne Rongas
Kuva: Henrik Forsgård

Vuoden 2019 Arvin päivän palkinto Polku2030 -hankkeen arviointitiimille

 

Kuvassa vasemmalta oikealle Hanna Salo (Syke), Annukka Berg (Syke), Satu Lähteenoja (Demos), Kaisa Korhonen-Kurki (HY) ja Matti Ylönen (HY) Kuva: Petra Mikkolainen

Polku2030 arvioinnissa kehitettiin politiikka-arviointien toteutustapaa hyödyntämällä monipuolisesti ja osallistavasti kehittävän arvioinnin metodeja. Polku2030 -hankkeen arviointiasetelma oli rohkea ja loi hyvää pohjaa tuleville arvioinneille. Evaluointi vahvisti myös yhteiskuntakeskustelun tietopohjaa ja antoi hyödyllisiä syötteitä hallitusohjelman painopisteiden valintaan. Arvioinnista saatuja oppeja ja kokemuksia on lisäksi levitetty aktiivisesti ja arviointi on saanut myös kansainvälistä huomiota. Kyseessä on muutenkin ajankohtainen ja tärkeä, joskin myös äärimmäisen haastava aihe. Suomi on lisäksi ensimmäinen maa, jossa kyseinen arviointi toteutettiin, eikä valmiita esimerkkejä soveltuvasta arviointitavasta ollut tiimin hyödynnettävissä.

Polku2030 arviointitiimi:

Demos Helsingistä Satu Lähteenoja, Tyyra Linko ja Kirsi-Marja Lonkila

Suomen ympäristökeskuksesta Annukka Berg, Jari Lyytinmäki, Eeva Furman ja Hanna Salo

HELSUS, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutista Kaisa Korhonen-Kurki, Matti Ylönen, Paula Schönach, Anna Salmivaara ja Ira Suutarinen

Ulkoisina asiantuntijoina Guido Schmidt-Traub (SDSN, Sustainable development Solutions Network) sekä Åsa Persson ja Nina Weitz (SEI, Stockholm Environment Institute)

Polku 2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointiraportti

Kohti arviointia 2.0 -tilaisuudessa aiheesta pidetyn esityksen materiaali

Vuoden 2018 Arvin päivän palkinto Jyrki Pulkkiselle ja Eveliina Saarelle

Eveliina Saari ja Jyrki Pulkkinen


Kuvassa SAYFESin puheenjohtaja Petri Uusikylä ja Jyrki Pulkkinen

Jyrki Pulkkinen on kehittänyt ja edistänyt arviointikulttuuria ulkoministeriössä pitkäjänteisesti. Hän on erityisesti edistänyt arviointitiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, vahvistanut arviointipoliittisia ja -strategisia lähestymistapoja valtionhallinnossa (erityisesti kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä), kohottanut arvioinnin laatua ja korostanut arvioinnin laatuvaatimuksia sekä UM:ssa että kansallisesti esimerkillisesti yli hallintokuntien rajojen. Jyrki on uudistaja ja valmis kokeilemaan uutta pelkäämättä epäonnistumisia. Lisäksi hän ajaa rohkeasti asioita eteenpäin myös vastatuulessa, jota väistämättä esiintyy arvioinneista puhuttaessa. Jyrkin työskentelytapa on arvostava ja kannustava. UM:n sisältä arviointikulttuurin edistämisestä on tullut positiivista palautetta, ja se näkyy käytännössäkin evaluointitiedon hyödyntämisenä päätöksenteossa ja kehitysyhteistyön ja -politiikan uudistusprosesseissa.

Jyrki on myös vahvistanut arviointiyhteistyötä ja yhteisevaluointeja Suomessa yli eri hallinnonalojen. Jyrkin osaamista ja toimintaa arvostetaan kansainvälisessä evaluointiyhteisössä, mistä merkkinä ovat kutsut seminaareihin ja julkaisuihin. Hän onkin nyt siirtymässä kansainvälisiin tehtäviin ja varmasti vie arvioinnin osaksi johtamaansa toimintaa ja vahvistaa arviointinäkemystä ja arviointien käyttöä edelleen.

Eveliina Saari toimii Työterveyslaitoksella johtavana tutkijana. Hänen panostuksensa Kokeilut käytäntöön -työkirjan toteuttamisessa sekä tiedotus- ja levittämistyössä on ollut ansiokasta. Kokeilut käytäntöön -työkirjassa on onnistuttu popularisoimaan vahvalle  teoreettiselle pohjalle rakentuvaa arviointi- ja kehittämistietoa käytännönläheiseksi, helposti lähestyttäväksi menetelmäksi. Työkirjan teoreettinen osuus pohjautuu viime vuoden palkinnon saajan VTT:n vanhemman asiantuntijan Kirsi Hyytisen väitöskirjaan. Saari on ansioituneesti yhteistyössä Hyytisen kanssa nivonut yhteen teoreettisen tiedon ja KUMOUS-hankkeessa toteutetun arviointiprosessin ja tuottanut arviointiin sovellettavan työkirjan.

Eveliinan työpanos työkirjan kehittelyssä on ollut keskeinen, ja hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä käytännönläheisen kehittävän arvioinnin aiheiden parissa. Työkirjan osalta huomionarvoista on muun muassa Eveliinan panos menetelmän levittämiseen ja markkinointiin: vaikka tutkija-, arvioija-ja kehittäjäpiireissä luotaisiin miten hyviä työkaluja tahansa, ne eivät leviä laajempaan käyttöön ilman aktiivista levitystyötä. Eveliina on esitellyt laaja-alaista ihmislähtöistä arviointimallia eri toimijaverkostoille ja sitä on levitetty maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Kyse on näin ollen arviointiosaamisen leviämisen, arviointitietoisuuden ja arvioinnin arvostuksen eteen tehdystä uraauurtavasta työstä. Työkirja on kaikkien saatavilla verkossa, mikä edistää sen tavoitettavuutta. Laaja-alainen ihmislähtöinen arviointimenetelmä ja Kokeilut käytäntöön -työkirja on tuotettu Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä (KUMOUS) -hankkeessa. Hankekonsortion muodostavat Työterveyslaitos, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. ​http://www.digikumous.fi/

Vuoden 2017 Arvin päivän palkinto Kirsi Hyytiselle

Kirsi Hyytinen

TkT Kirsi Hyytinen on tutkinut 30.1.2017 tarkistetussa väitöskirjassaan Supporting Service innovation via Evaluation: a future oriented, systemic and multi-actor approach arviointia innovaatioiden tukena. Hän on kehittänyt lähestymistavan, jossa arviointiin integroidaan ennakointia, systeemidynaamista mallinnusta ja toimijoiden osallistamista tukevia toimintatapoja. Lähestymistapaa on pystytty hyödyntämään käytännön arviointityössä ja näin parantamaan innovaatioita ja yhteiskunnan uudistumista tukevan päätöksenteon tietopohjaa.