Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnissa huomio on vaikutuksissa lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Tarkasteluun on monissa tilanteissa hyvä ottaa mukaan myös vaikutukset lapsiperheisiin.

Lapsivaikutusten arvioinnille on vahva oikeusperusta, mikä tulee lapsen edun selvittämisvelvoitteesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3.1 artiklan mukaisesti lapsen etu tulee ottaa ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa asioissa. Samalla arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jolloin tarkastellaan vaikutuksia lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön. Oikeus- ja hyvinvointiperustainen tarkastelu limittyy toisiinsa. Oikeuksilla turvataan hyvinvoinnin ja sen osa-alueiden, kuten osallisuuden, turvallisuuden, terveyden, koulutuksen ja tuen saannin toteutumista.

Arvioinnin avulla on mahdollista myös poistaa tai ainakin lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä parantaa päätöksen toimeenpanon lapsiystävällisyyttä. Erityisen suuri merkitys vaikutusten arvioinnilla on heikommassa asemassa oleville lapsille. Tämä luonnollisesti edellyttäen, että heidän näkökulmansa ja tarpeensa huomioidaan arvioinnissa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsivaikutusten ennakko- ja seuranta-arvioinnin tärkeyttä (yleiskommentti nro 5 lapsen oikeuksien sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista). Lapsen edun ensisijaisuutta koskevassa yleiskommentissaan (nro 14) lapsen oikeuksien komitea kehottaa varmistamaan, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon, minkä toteuttamisessa lapsivaikutusten arvioinnilla on keskeinen sija.

Millainen on laadukas lapsivaikutusten arviointi?

Lapsivaikutusten arviointiprosessissa voidaan tunnistaa tekijöitä, joilla on vaikutusta arvioinnin laatuun. Ensinnäkin arvioinnin tulee olla riittävän perusteellista kyseessä olevaan asiaan nähden. Arvioinnin tulee kattaa kaikki asiaan liittyvät olennaiset lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Lasten etuja on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, kuten lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Myös kattavan, laadukkaan ja ajantasaisen tietopohjan hyödyntäminen on osa laadukasta arviointiprosessia.

Arvioinnissa on hyödynnettävä lapsilta sekä tarvittaessa myös vanhemmilta kerättyä tietoa. Aina lapsia ei tarvitse kuulla arvioinnin tekemisen yhteydessä, vaan voidaan hyödyntää aiemmin heiltä kerättyä tietoa. Tällöin on varmistettava, että käytettävä tieto on ajantasaista, tieto tosiasiallisesti liittyy arvioitavana olevaan asiaan ja että tiedonkeruu on ollut riittävän kattavaa.

Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Onkin tärkeää, että arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia eri-ikäisiin lapsiin, eri taustoista tuleviin lapsiin ja eri lapsiryhmiin. Laadukas arviointi tuo esille erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja lapsiperheiden tarpeita sekä myös sitä, millaisia esteitä on eri ryhmien hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisessa.

Vaikutusten arvioinnin tulokset on luonnollisesti otettava huomioon päätöksenteossa. Tätä edistää se, että arvioinnin johtopäätökset ja suositukset ovat selkeitä, ne on kirjattu hyvin ja ne soveltuvat päätöksenteon tueksi. Myös seuranta-arviointi on tärkeää, sillä sen avulla voidaan todeta, miten ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet. Seuranta-arvioinnin perusteella voidaan suunnitella ja tehdä korjausliikkeitä, jos epäkohtia ilmenee.

Miten lapsivaikutusten arviointi on edistynyt Suomessa?

Lapsivaikutusten arviointi on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Hallituksen esityksissä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan selvästi yleisemmin kuin aiemmin. Myös arvioinnin laatu on parantunut. Tähän on vaikuttanut muun muassa vaikutusten arviointeja koskevien oppaiden julkaiseminen, kuten kansallisen lapsistrategian toimeenpanon yhteydessä julkaistu Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-370-8.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita sosiaali- ja terveysministeriön varsin laadukas lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointityö sosiaaliturvan leikkauksista kohdistuvien hallituksen esitysten valmistelun yhteydessä. Myös eri esitysten yhteisvaikutuksia on arvioitu. Toinen asia kuitenkin on, miten arviointien johtopäätökset huomioidaan itse päätöksissä. Valitettavasti johtopäätökset on otettu monissa tilanteissa varsin heikosti huomioon.

Kunnissa ollaan lapsivaikutusten arvioinnissa pidemmällä kuin hyvinvointialueilla. Jo ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille, sivistystoimen palveluita koskevissa asioissa tehtiin selvästi enemmän lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia kuin sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa asioissa. Myös kuntalaiset tuntevat lapsivaikutusten arvioinnin ja sen tekemisen velvoittavuuden. Siihen vedotaan usein esimerkiksi kouluverkkoa koskevien päätöksentekoprosessien yhteydessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää, että kunta ja hyvinvointialue ottaa päätöksenteossan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Lapsiväestö (alle 18-vuotiaat) on yksi väestöryhmä, johon kohdistuvat vaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon päätöksenteossa. Tämän säännöksen ohella lapsivaikutusten arviointia on edistänyt myös se, että lapsen edun ensisijaisuus on aiempaa laajemmin kirjattu lainsäädäntöön, muun muassa varhaiskasvatusta ja koulutusta koskeviin säädöksiin.

Lainsäädännön muutosten lisäksi kunnissa ja hyvinvointialueilla tärkeässä roolissa lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä ovat olleet ohjeistukset ja koulutukset, joita ovat toteuttaneet lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, kansallinen lapsistrategia sekä kansalaisjärjestöt. Myös Kuntaliiton työ vaikutusten ennakkoarvioinnissa on edistänyt lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, kansallinen lapsistrategia