Suomalaisen arviointitoiminnan ja julkisen hallinnon rohkea uudistaja Johanna Nurmi on poissa. Johanna menehtyi 4.12.2021 Helsingissä. Tasavallan presidentti oli juuri myöntänyt finanssineuvos Johanna Nurmelle itsenäisyyspäivänä luovutettavan Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin tunnustuksena hänen työstään Suomen hyväksi. Johanna Nurmi oli yksi Suomen Arviointiyhdistyksen perustajista, pitkäaikainen yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen. Vuosina 2015–2018 Nurmi toimi Suomen arviointiyhdistyksen puheenjohtajana.
Otimme Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa suurella riemulla vastaan tiedon Suomen arviointiyhdistyksen Arvin päivän palkinnon myöntämisestä Karville. Palkinto tuli täytenä yllätyksenä, ja olemme monta kertaa palanneet palkintoa koskevaan uutiseen ja sen perusteluihin. Arkipäivän aherruksessa oman toiminnan arviointi ja tarkasteleminen etäämpää on vaikeaa. Senkin takia tällainen hieno uutinen lämmittää. Teemme Karvissa koko ajan työtä koulutuksen arviointitoiminnan kehittämiseksi ja
Kollegoilta saamani arvioinnin ensimmäinen elämäntyöpalkinto kirvoitti iloisen yllätyksen. Se pani myös pohtimaan, mitä arviointi on minulle merkinnyt, ja mikä on sen ytimessä. Astuin arvioinnin pariin 1990-luvun alussa, jolloin aloin tehdä Stakesille eli nykyisen THL:n edeltäjälle teknologia-arviointeja muun muassa erääseen EU-hankkeeseen kuuluneista älykodeista. Siihen aikaan ei maassamme ollut arviointikoulutusta, eikä maassamme voi muuten vieläkään suorittaa akateemista
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (Global Environment Facility GEF) on maailman vanhin monenkeskinen rahasto, joka sijoittaa kehittyvien maiden ympäristötyöhön. Se on jakanut 30-vuotisen historiansa aikana rahoitusta miljardien edestä. Vastuu merkittävien rahavirtojen kanavoimisesta on saanut GEFin ottamaan arvioinnin vakavasti. Itsenäinen evaluaatiotoimisto toimii GEF:n organisaatiokaaviossa omana yksikkönään, ja sen johtajana raportoin suoraan johtokunnalle. Tehtävänämme on tuottaa riippumattomaan arviointiin perustuvaa tietoa
Kasvanut tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimus sekä niitä tukeva julkishallinnon johtamistapa ovat nostaneet vaikuttavuuden keskeisiksi arvioinnin kriteereiksi julkisella sektorilla ja myös tutkimuksessa. Keskustelu on käynyt kuumana eri medioissa tänä syksynä, kun tutkimukseen suunnatun rahoituksen keskeiseksi perusteeksi on nostettu vaikuttavuus. Keskusteluissa korostettu vaikuttavuuden vaatimus on ymmärretty monelta osin väärin. Väärinymmärryksen taustalla on kapea ajatus vaikuttavuudesta: yksinkertaistaen se