POLKU2030-hanke arvioi Suomen kestävän kehityksen politiikkaa kokonaisuutena ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä. Hankkeen loppuraporttiin nimeltä POLKU2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi löydät täältä.
Hankkeen suomenkielinen policy brief löytyy täältä ja englanninkielinen vastaava täältä.
Lista POLKU2030 arvioinnin suosituksista toimenpiteiksi:
1. Seuraavien hallitusten tulee ottaa Agenda2030-tavoitteisiin pääseminen hallitusohjelman perustaksi.
Hallitusohjelman perustana tulee olla Agenda2030-tavoitteisiin pääseminen, ja hallituksen tavoitteiden tulee olla kauttaaltaan kestävän kehityksen mukaisia. Suomen painopisteet kestävän kehityksen työssä (1) hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, osaava ja 2) tasa-arvoinen Suomi) ovat kohdallaan, ja työtä kannattaa jatkaa näiden pohjalta. Suomella on vielä paljon tekemistä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä tuotannon ja kulutuksen globaalien kokonaisvaikutusten ja eriarvoistumisen vähentämisessä. Kaikki ministeriöt integroivat entistä vahvemmin Agenda2030:n niiden omaan ja niiden tulosohjauksessa olevien yksiköiden strategiaan, toimintaan, mittareihin ja tulevaisuuskatsauksiin.
2. Hallituksen tulee käynnistää prosessi, jossa tuotetaan kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva tiekartta vahvistamaan politiikan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tiekartassa määritetään, miten Suomi saavuttaa Agenda2030-tavoitteet ja tukee tavoitteiden saavuttamista EU:ssa ja globaalisti. Samalla määritetään mitattavat, kansalliset tavoitetasot ja varmistetaan pitkän aikavälin poliittinen sitoutuminen reiluun rakennemuutokseen. Tiekartan avulla Suomi voi ottaa kansainvälisesti johtoroolin luonnon kantokyvyn rajat huomioon ottavan talousjärjestelmän kehittämisessä.
3. Hallituksen tulee ohjata julkisia varoja kestävään kehitykseen entistä johdonmukaisemmin.
Jatketaan ja laajennetaan valtion kestävän kehityksen budjetointia ja asetetaan tavoitteita muun muassa ympäristölle haitallisten tukien vaiheittaiselle poistamiselle ja kestävää kehitystä edistävien investointien kasvattamiselle sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kehitetään budjetointia sekä määrärahojen käytön seurantaa ja vaikutusten arviointia niin, että kestävän kehityksen kannalta keskeisille ilmiöille kohdistuvia valtion varoja on mahdollista tarkastella kokonaisuutena.
4. Vahvistetaan Agenda2030:n tieteellistä tukea ja seurantaa.
Otetaan Agenda2030 kansallisen kestävän kehityksen työn lähtökohdaksi. Parannetaan kansallisten kestävän kehityksen indikaattoreiden tunnettuutta ja hyödyntämistä sitomalla ne selkeästi Agenda2030-tavoitteisiin. Pyritään yhteen, selkeästi visualisoituun indikaattorijärjestelmään, joka toimii laaja-alaisesti keskustelun kiintopisteenä. Annetaan kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin tehtäväksi toimia kestävän kehityksen politiikan korkean tason riippumattomana kirittäjänä. Annetaan paneelille mandaatti kommentoida kestävän kehityksen kannalta keskeisimpiä hallituksen suunnitelmia.
5. Tuodaan kestävä kehitys aidosti osaksi hallinnonalojen rajat ylittävää ulko- ja kehityspolitiikkaa.
Luodaan uskottava suunnitelma kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ja laajapohjainen sitoumus tämän toteuttamiseksi. Varmistetaan, että Suomen kestävän kehityksen politiikka vähentää eriarvoisuutta Leave No One Behind -periaatteen mukaisesti, ja vahvistetaan kaiken ulkopolitiikan ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
