Vuoden 2024 Arvin päivän palkinto Sola 2.0 työkalulle ja elämäntyöpalkinto Päivi Atjoselle

Vuoden 2024 Arvin päivän palkinto myönnetään Sola 2.0-työkalulle ja sen kehittäjille Keski-Suomen hyvinvointialue, Sosped Keskus ja UEF (Vaikuttavuuden talo). Lisätietoa työkalun taustasta.

Yhteyshenkilö: miikka.vuorinen@sosped.fi

Sola 2.0 laskentatyökalu on STM:n rahoittamassa Sola-hankkeessa (1.5.2022 -31.10.2024) kehitetty työkalu, jonka avulla on tarkoitus seurata “yhteiskunnan sosiaalista laatua” ja arvioida siihen liittyvien ilmiöiden ja toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Keski-Suomen hyvinvointialueen koordinoima Sola-hanke toteutetaan Sosped Keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat lisäksi Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Petäjävesi, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet sekä Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus KOSKE.

Työkalussa on 23 sosiaalista laatua kuvaavaa indikaattoria jaettu neljä ulottuvuuteen: sosiaaliseen osallisuuteen, sosioekonomiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen valtaistumiseen ja yhteiskunnan eheyteen; jokaisella pääindikaattorilla on 20–50 osavaikutusta, joiden avulla on arvottu kustannusta ja säästöpotentiaalia. Osavaikutusten taustalla on tutkimuksia ja selvityksiä, jotka tuovat tietoa pääindikaattoreiden vaikutuksista ja kustannuksista yksilön, läheisten ja yhteisön tasolla. Myös eri toimialojen ja sektorien yhtymäpinnat on hahmoteltu osavaikutusten laskennassa.

Sola 2.0 on ansiokas pyrkimys rakentaa jäsentynyt lähestymistapa laajan, tärkeän ja vaikean arviointikokonaisuuden – sosiaalisen laadun – kokonaisvaltaiseen hallintaan. Työkalu on selvästi kehitetty tarpeeseen ja sitä on sovellettu eri yhteyksissä. Esimerkiksi työkalun avulla lasketut säästö- ja muut vaikutukset ovat selkeä tapa havainnollistaa sosiaalisen kehittämisen kautta saavutettavia hyötyjä. Työkalu on innovatiivinen ja siinä on paljon potentiaalia toimia hyvinvointialueiden johtamisen ja ohjauksen apuna. Ajatuksena on, että Sola-laskentatyökalu on hankkeen lopussa tarjolla avoimesti kaikille Innokylä-sivuston kautta.

Ehdotuksessa olleet kirjaukset kriteerien täyttymisestä:

– Vaikutus arviointiosaamisen ja -menetelmien kehittymiseen: Sola 2.0 työkalu edelleen tarkentaa ja kehittää PROMEQ ja EPTT hankkeissa kehitettyä viitekehystä ja menetelmiä. Sola-hankkeen koulutuksen myötä arviointiosaaminen laajentuu kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Vaikutus arvioinnin tulosten hyödyntämiseen: arvioinnin tulosten hyödyntäminen tukee päätösten tekoa kunnan ja hyvinvointialueiden tasolla sekä interventioiden seurannan yhteydessä. Tuloksia voi monipuolisesti käyttää sekä hyvinvointikertomuksen ja -suunnittelun yhteydessä että erilaisten ilmiöiden seurannassa erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä.

– Vaikutus arvioinnin yhteiskunnalliseen asemaan ja näkyvyyteen. Sosiaalisen laadun viitekehys edistää ”hyvän yhteiskunnan” arvoja: tasa-arvo, vapaus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus, ja huomioi yhteiskunnan taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja sosiaaliset pääomat. Yksilöiden elämän laatu on tulos pääomien käytöstä sosiaalisen laadun prosessien avulla. Sosiaalisen laadun arvot heijastuvat ulottuvuuksien kohdalla ja konkretisoivat sosiaalisen osallisuuden, sosioekonomisen turvallisuuden, sosiaalisen valtaistumisen ja yhteiskunnan eheyden indikaattoreiden muodossa.”

Miikka Vuorinen, Sosped Keskus, kuvaaja: Aleksi Kallioja

Miikka Vuorisen blogikirjoitus “Sola-työkalu on yhteisen matkan tulosta“.

Arvin päivän palkinto Elämäntyö – Päivi Atjonen

Elämäntyö -palkinto myönnetään kasvatustieteen professori (emerita 1.1.2024-) Päivi Atjoselle, joka on työskennellyt aktiivisesti arvioinnin tutkijana, opettajana ja täydennyskouluttajana.

Professori Päivi Atjonen on tutkinut opetussuunnitelmia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja pedagogista etiikkaa. Hänen kiinnostuksensa kohteena on ollut perusopetuksen ja yliopistojen oppimisen ja osaamisen arviointi sekä akateeminen tieteellinen vertaisarviointi. Hän käsitteellistää arviointia myös eettisestä näkökulmasta.

Hän on julkaissut kolme tietokirjaa (Hyvä, paha arviointi 2007, Kehittävä arviointi kasvatusalalla 2015 ja Formatiivinen arviointi perusopetuksessa 2022), jotka kaikki ovat olleet teemaltaan pioneereja Suomessa. Hänellä on yhteensä 47 koti- ja kansainvälistä julkaisua, joiden fokuksena on ollut oppimisen ja osaamisen sekä tila- ja teema-arvioinnin kysymykset. Edellä mainittujen lisäksi hänellä on ollut suosittu Youtube-kanava vuodesta 2019 alkaen (”Atjonen puhuu arvioinnista”).

Professori Atjonen on tehnyt tunnetuksi erityisesti kehittävän arvioinnin paradigmaa. Hän on julkaisuissaan avannut käytännönläheisesti, miten tila-, teema- ja ohjelma-arviointi voi olla kehittävää ja edistää osallistamisen, tulevaisuuteen suuntautumisen ja moniarvoisuuden keinoin parempia käytäntöjä erityisesti opetus- ja kasvatusalalla. Vaikka Päivi Atjonen on kehittävän arvioinnin lähestymistavan puolestapuhuja, hän ei esitä ajatuksiaan kritiikittömästi. Hän perustelee, miten kehittävällä arvioinnilla voidaan edistää arviointitulosten hyödyntämistä. Kehittävää arviointia ei kuitenkaan esitetä yhtenäisenä lähestymistapana eikä ainoana oikeana menetelmänä kaikkiin arviointitehtäviin. Hänen käytännöllisen selkeät ja innostavat teoksensa kehittävästä arvioinnista kuuluvatkin sekä aloittelevien että kokeneiden arvioijien työkaluihin. Hänen julkaisunsa soveltuvat oppikirjoiksi myös korkeakouluihin ja kurssiaineistoksi yliopistotasoiseen arviointikoulutukseen.

Päivi Atjonen tunnetaan myös arviointieettisten kysymysten esille tuojana. Hän on pohtinut muun muassa arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja totuudellisuutta sekä ulkoisen arvioinnin autonomiaa. ”Hyvä, paha arviointi” on edelleen ajankohtainen teos, johon usein viitataan arvioijien parissa. Vaikka tämäkin teos tarkastelee arviointia koulumaailmassa, ovat sen ajatukset arviointietiikasta sovellettavissa arviointitoimintaan laajasti.

Hänen vaikutuksensa arviointiosaamiseen Suomessa on ollut ja on edelleen merkittävä – nimenomaan tutkimukseen perustuvaan arviointiosaamisen kehittämiseen. Päivi Atjosen käytännön arviointityötä tukevat julkaisut perustuvat tieteellisesti jäsennettyyn teoriaperustaan ja hänen omiin tutkimuksiinsa. Hän on siten vahvistanut myös arviointitutkimuksen merkitystä Suomessa. Itä-Suomen yliopistossa on hänen johdollaan tarjottu systemaattista ja tiedeperustaista arviointikoulutusta, mitä Suomessa on hyvin vähän tarjolla. Voidaankin ajatella, että myös arvioinnin professionalisoituminen on kehittynyt tämän myötä myös Suomessa.