Jotkut ovat kuvanneet arviointia joksikin, mikä tapahtuu siellä, missä taide ja tiede kohtaavat. Sola -työkalun tarinassa korostuvat nämä molemmat näkökulmat, mutta ennen kaikkea monivaiheisen ja monipuolisen yhteistyön tärkeys. Ne ovat tukeneet pitkäjänteistä, uudenlaisen arviointityön kehitystyötä.
Sola-työkalun tausta alkaa Hyvän mitta – hankkeen tilaisuudesta, joissa kerrottiin, miten kohortti -87 aineistoja oltiin hyödynnetty vaikutusten arviointien toteuttamisessa. Näistä inspiroituneina Sosped keskuksella alettiin kokeilla uudenlaista tapaa yhdistää avoimia tilastotietoja tutkimuskirjallisuuden ja eri organisaatioiden tietojen kanssa. Tämä mahdollisti esimerkiksi luotettavien ja tarkkojen ennusteiden laatimisen siitä, kuinka monta Porin ja Salon syrjäytyneistä nuorista olisi vielä 5 v. kuluttua syrjäytyneitä. Molemmissa kunnissa metodologia kehittyi eteenpäin yhdessä lukuisten järjestöammattilaisten, tutkijoiden ja kuntien ammattilaisten kanssa.
Nähtyään näitä laskelmia UEF:n tutkimuspäivillä, EPTT:n -hankkeen tuolloinen projektipäällikkö Raija-Harju Kivinen esitti kriittisen kysymyksen. Voitaisiinko samanlaista arviointia tehdä Sosiaalisen laadun(SOLA) teoreettiseen viitekehyksen ja sen mukaisten kansallisten rekisteriaineistojen näkökulmista? SOLA (SOsiaalinen LAatu)-työkalun ensimmäisen työkalun kehittäminen sai näistä keskusteluista lähtölaukauksensa. Ensimmäistä laskentatyökalua pilotoitiin Keski-Suomen alueella ja sitä testattiin mm. skenaarioanalyysin avulla ja arvottamalla eri ilmiöiden seurauksia.
EPTT-hankkeen loppuessa mm. THL:n, Kuntaliiton ja tuolloisen TEM:n Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen asiantuntijat kerääntyivät yhteen miettimään, miten kehitettyä työkalua voitaisiin viedä kansalliselle tasolle – palvelemaan kaikkia kuntia ja hyvinvointialueita. Hankkeen puolloille asetettiin kriteereiksi työkalun seuraavat ominaisuudet: sen tulisi pystyä arvioimaan vaikutuksia 1-10 v. aikajänteellä, sen tulisi arvottaa myös ns. positiivisia ilmiöitä ja työkalun pitäisi pystyä tukemaan sosiaalisten investointien tekemistä. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat olleet kriittisen tärkeät nykyiselle, SOLA 2.0 -työkalun monipuolisuudelle.
Keski-Suomen hyvinvointialueen koordinoima ja terveyden edistämisen määrärahoin rahoitettu SOLA-kehittämishanke on mahdollistanut työkalun kehittämistyön. Aktiivisesti sitoutuneet eri kuntien ja hyvinvointialueiden edustajat ovat testanneet työkalua ja antaneet siitä palautetta samalla, kun UEF:n Vaikuttavuuden talo on vastannut koulutusmateriaalien valmistelusta ja tukenut kehittämistyötä vaikeiden päätösten edessä. Sosped keskukselta kehittämiseen on osallistunut monitieteistä osaamista ja alihankkijoina toimineet it-alan ammattilaiset ovat tarjonneet tärkeää tukea.
Työkalun rakentaminen on ollut yhdistelmä vaikutusten arviointia, yhteiskehittämistä, uusien arviointikäytänteiden jalostamista ja käyttöliittymäsuunnittelua. Tarkoituksena on ollut pystyä tukemaan kunnissa ja alueilla tapahtuvaa terveyden edistämistä ja hyvinvointiin investoimista. Se, että eri työkalussa ilmiöiden vaikutuksia tarkastellaan 1-10 vuoden aikajänteellä, perustuu ajatukseen politiikkakaudet ylittävän ajattelun tärkeydestä.
Terveyden edistämisen hyödyt tai siitä karsimisen seuraukset eivät tule näkyviin vuodessa, vaan monesti vasta 5-10 vuoden aikana. Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointi ja kumppanuudet -yksikön tiimi on ollut työkalun kehittämiselle huima kotipesä heidän kehittämismyönteisyytensä, avoimuutensa ja osaamisensa johdosta. Samoin UEF:n vaikuttavuuden talon ja hankkeen monipuolisen ohjausryhmän tuki ovat olleet työkalun kehittämiselle oleellisia.
STM:n selvityshenkilöt (Niemelä & Auvinen) nostivat 2021 SOLA:n käyttämän metodologian (ns. ilmiöpohjainen vaikutusten arviointi) esiin esimerkkinä keinosta tukea järjestöjen ja hyvinvointialueiden tietojohtamista. Kustannusvaikutusten arvioinnin lisäksi järjestöt (ja muut palveluntuottajat) pystyvät nykyään SOLA:n avulla osoittamaan toimintansa merkityksen yhteismitallisesti – hyvinvointialueen seuraamien tietojen kanssa. Työkalun testikäyttäjinä toimineet alueet, kunnat ja järjestöt ovat nostaneet esiin saman asian tärkeyden. On kestämätöntä, että jokainen järjestö argumentoi vaikutuksiaan omilla mittareillaan. Jos järjestöt sen sijaan kertoisivat, kuinka he onnistuvat vähentämään liikkumattomuutta tai psyykkistä kuormittuneisuutta, heille voitaisiin myös asettaa paremmin tavoitteita ja rahoittaa niitä mm. tulosperusteisesti.
Hanke ja työkalu ovat saaneet olla esillä niin Oxfordin yliopiston kuin WHO:n Healthy Cities -verkoston tilaisuuksissa. Siihen ovat tutustuneet suomalaisten ja pohjoismaisten asiantuntijoiden lisäksi Kansainvälisen jalkapalloliiton ja OECD:n asiantuntijat. Palaute on ollut hyvin rohkaisevaa ja työkalu on saanutkin tunnustusta sen uutuusarvosta, kokonaisvaltaisuudesta, kyvystä arvioida vaikutuksia pitäjänteisesti ja ennen kaikkea mahdollisuudesta tuottaa vertailukelpoisia arvioita yksittäisen intervention muutoskyvystä. Tärkeä huomio on ollut se, että vastaavanlaisen työkalun rakentaminen on mahdollista juuri maailman parhaiden tilastojen maassa.
Työkalun kriittiset arviot ovat liittyneet pitkälti sen käytettävyyteen, arvioiden luotettavuuteen ja aineistojen päivittämiseen. Kaikki palautteet ovat olleet aiheellisia ja niihin on pyritty vastaamaan kehitystyön aikana. Tässä on onnistuttu osittain ja työ jatkuu. Keski-Suomen hyvinvointialue edistää työkalun digitalisointia syksyn 2024 aikana ja tulevilla käyttäjillä on mahdollisuus rikastaa olemassa olevia sisältöjä tarkemmilla ja paremmillakin arvioilla. Niin pelottavaa ja radikaalia kuin se onkin, valta ja vastuu kustannusvaikutusten arvioinnista alkaa siirtyä käyttäjälle – konsultin tai tutkijan sijaan. Tutkimustietoa ja rekisteriaineistoja on niin paljon ja julkista rahaa niin vähän, että meidän on opetettava järjestöjohtajia ja virkahenkilöitä kalastamaan. Kyllä, työkalun oppiminen ei tapahdu tunnissa, mutta sen vaihtoehtoiskustannus voi olla laaja selvityksen tilaaminen tai usean viikon työaika.
Ei ole liioiteltua väittää, että SOLA-työkalu on toiminut hyvinvointitalous-ajattelun vauhdittajana. Se on rohkaiseva viesti siitä, että kompleksisiakin ilmiöitä voidaan arvottaa. Työkalun rohkaisemana niin Sininauhaliitto, THL:n tutkijat kuin Suomen pelastusalan järjestö ovat alkaneet toteuttaa vastaavanlaisia laskentatyökaluja. SOLA-työkalu on myös ollut osaltaan tukemassa myös eri ministeriöiden hyvinvointitalouteen liittyvää työskentelyä, esimerkiksi turvallisuuden saralla.
SOLA-työkalu on keskustelun avaus sille, että yksittäiselle toimijalle voi itselleen antaa kyvykkyyden arvioida toimintansa vaikutuksia. Se on myös työkalupakki, josta käsin uuden ilmiön seurauksia voi alkaa arvioida. Tästä niin sanotussa ilmiöpohjaisessa vaikutusten arvioinnissa on kyse. Kun ilmiö on ensin arvotettu, sitä vasten voidaan peilata erilaisten interventioiden vaikutuksia.
”Mitä nyt, mitä me teemme tällä tiedolla?” on ollut eräs koko työkalun kehittämisen havahduttavimpia kysymyksiä. Erään hyvinvointikoordinaattorin kommentti sai minut muistamaan, kuinka koko työkalu on taas yksi monimutkainen työkalu, ellei sitä todella hyödynnetä suunnittelun, tietojohtamisen ja uudenlaisen rahan käytön tukena. Vaikuttavuusinvestoimisen pitkän linjan ammattilaiset ovat todenneet, kuinka SOLA ja sen kaltaiset työkalut voivat mahdollistaa alueellisen vaikuttavuussijoittamisen toteuttamisen helpommin. Jos ilmiö on jo arvotettu, arvioiden tarkastuksen ja seurantamittareiden jälkeen vaikuttavuusperusteisten sijoitusten aloittaminen on oleellisesti yksinkertaisempaa.
Nykyinen julkistalouden kriisi, järjestökenttää lähestyvät mullistukset ja liikkumattomuuden, nuorisoväkivallan ja yksinäisyyden kaltaiset ilmiöt korostavat SOLA-työkalun tärkeyttä. Meidän on voitava arvottaa ilmiötä, voidaksemme arvioida kykyämme vastata niihin. Jos myös tunnistamme mille sektorille ja hallinnonaloille ilmiöt aiheuttavat kustannuksia, me voimme alkaa rakentaa uudenlaisia rahoitusmalleja. Kriittiseksi muodostuu kykymme tuottaa tietoa eri ilmiöiden kustannusvaikutuksista. Tämä aihe on SOTE-keskustelun polttopisteessä ja syy, miksi SOLA-työkalu alun perin rakennettiin.
Lopuksi vielä lämmin kiitos SOLA-hankkeen projektiryhmälle ja Sosped keskuksen arviointitiimille.
SOLA-hankkeen koko projektiryhmän puolesta viisaita päätöksiä toivottaen,
Miikka Vuorinen
Arviointipäällikkö
Sosped keskus
LISÄTIETOA SOLA-TYÖKALUSTA
Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää SOLA työkalusta ja miten eri asiantuntijat sen näkevät, ilmoittaudu 13.9. SOLA-hankkeen loppuseminaariin (hybrid) tästä linkistä.
SOLA-työkalu julkaistaan syksyllä 2024 Innokylässä.
SOLA Työkalu on maksuton ja lisätietoa siitä saa Keski-Suomen hyvinvointialueen hankesivustolta.
UEF:n Vaikuttavuuden talon SOLA -työkalua käsittelevä MOOC-kurssi.
